Su: Saattelin kesälomailevan naisen junaan puoliltapäivin. Itselläni viikon pyrähdys oli päättymässä, ja koitin epätoivoisesti unohtaa taas alkavan työviikon. Ja mikäpä siihen paremmin sopii kuin alkoholi, tässä tapauksessa kepeä olut. Joten, geenieni saattelemana olin Plevnan terassilla josta luonnollisena jatkumona päätyin promilleissa pyörän päälle ja bongaamaan rekkareita sekä "maisemia". Löytyi kivasti, n.12.30 - 16:30 rilluin kaupungilla terassilta toiselle kimpoillen ja herkullisia oluita ryypäten, tässä ajassa löytyi 274 - 279 ja useita 280 - 299 välille osuvia kilpiä.
Ma: Töiden jälkeen kauppaan, matkalla 280 ja kohti Pikilinnan terassia. Klo on 14:50, huomaan autuuden aukeavan vasta 15:00. Järkyttävää. Oluenlaskija pyyhkii muovisia terassipöytiä kuin ne olisivat hänen omat. Naputtelen ympäri Tammelaa, minuutit kuluvat kuin töissä. Vajaan kuudensadan hetken kuluttua olen saksalaisen reinheitsbegot-asetuksen mukaan väsätyn vehnäoluen kimpussa. Olut on seiskan arvoista, tunkkaista, vehnää ja alkoholipitoista. Räävin kasaan lopulta kilvet 281 - 284.
Ti: Keli ei innosta terassille joten psyykkaan itseni kotojääkaapissa olevien oluiden avulla rimpuilemaan suoraan töistä lähialueille, 285:sta ei ole ollut tarkkaa havaintoa mutta ihmisten palatessa oravanpyöristään ajatelin suunnata kohti Viinikan liikenneympyrää. En kuitenkaan kovin pitkälle päässyt sillä läheisen huoltoaseman parkkipaikkalla lojuva 285 käänsi suuntani kohti Hatanpään autokauppoja, joilta 286. 287:ää ei ollut tiedossa joten availin loppuillan oluita.
 |
| Tynnyrisaunan lauteiden alta poistui kuumuutta setä. |
